Vuosia sitten pidin neule- ja leivontablogia, joka sitten ajanpuutteen ja terveyden rapistumisen vuoksi kuoli. Nyt päätin yrittää uusiksi, katsotaan, josko bloggaamisesta ei tulisi pakkopullaa. Ainakin ajatus on, että tänne saisin työni muistiin ja kirjoittaisin pääasiassa itselleni.
Olen lapsesta saakkaa neulonut, virkannut, ommellut ja tehnyt ristipistotöitä. Ala-asteikäisenä virkkasin jokaisena jouluna sukulaisilleni lahjaksi patalappuja. Lisäksi tein useita kanavatöitä, jotka myöskin ovat päätyneet lahjoiksi. Ensimmäinen kanavatyömuistoni on, kun tein loppuun äitini aloittaman 'Rukoileva tyttö' -kanavatyön, joka myöhemmin päättyi jo edesmenneen tätini seinälle.
Jo ala-asteella hain täydellisyyttä neulomisessa: viidennellä luokalla meidän tuli tehdä villasukkapari. Siinä ajassa, kun muut ähersivät sitä ensimmäistä tai jopa jo toista sukkaa, minä olin tehnyt viisi! sukkaa, koska en ollut ikinä riittävän tyytyväinen käsialaani. Tästä sukkaruljanssista varmaan johtuu sekin, että käsialani on erittäin tiukkaa. Ala-asteella ollessani myöskin neuloin siskoni yläasteen pakollisen käsityön villasukat, koska siskoni ei ollut innokas neuloja ja, jos hän neuloikin, sukka tyssäsi aina kantapäähän.
Tänä päivänä, 22-vuotiaana, neulon paljon itselleni; sukkia, pipoja, lapasia, huiveja ja vaatteita, etenkin villapaitoja ja -takkeja. Lisäksi hoidan siskoni lapsille (sekä myös siskolleni) mummon virkaa ja yritän pitää heidät villasukissa.
Neulominen on aiheuttanut sen, että minulta on vuonna 2010 leikattu molemmista käsistä hermopinne, mutta se ei ole silti käsitöiden tekoa hidastanut. Puikoilla täytyy olla jatkuvasti jotakin, esimerkiksi elokuvien katsomisesta ei tule mitään ilman, että saan vähintään hypistellä lankaa.
Tässä pieni alustus minusta ja blogista. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti